Nyt kuitenkin sain inspiraation bloggaamiseen juuri muista blogeista. Mietin, onko minun elämäni sellaista, että joku jaksaisi lukea siitä. Mikä juuri minussa on kiinnostavaa ja erityistä? Ainakin nyt olen vihdoinkin äiti, ja kyllähän moni äiti bloggaa elämästään äitinä ja lukee muiden äitien blogeja. Tarkoitus ei kuitenkaan ole dokumentoida juuri Jonathanin elämää ja kehitystä juurta jaksain.
Asun Ruotsissa, ehkä se kiinnostaa. Millä tavalla ruotsinsuomalaisen arki eroaa Suomessa asuvien arjesta, paitsi että karkkipussissa lukeekin pelkästään mjölkchoklad eikä maitosuklaa - mjölkchoklad?
Tosin en ole perillä läheskään kaikista käytännön asioista, itse asiassa tiedän hyvin vähän. Jos joku kysyy jotain asunnon hankkimisesta - mistä minä tiedän, Markus osti tämän asunnon! Entäs vanhempainvapaan pituus ja paljonko saan rahaa? En muista mitään lukuja ulkoa ja tuskin osaan tyhjentävästi selittää miten systeemi toimii. Sitä paitsi olin juuri täyttänyt 22 muuttaessani tänne, en ole juurikaan joutunut hoitamaan asioita Suomessa, joten en osaa verrata.
Kieleen ja kulttuuriin liittyvistä asioista tiedän ehkä vähän enemmän. Jos joku kysyy ruotsalaisista lastenkirjoista, otan taatusti selvää ellen tiedä vastausta. Tai miten riikinruotsi eroaa kouluruotsistamme (huh, siitä voisi tulla pitkä juttu).
Laihdutus ehkä kiinnostaa yleisöä, moni bloggaa juuri laihduttamisesta, painonhallinnasta tai ylipainoisena elämästä (tästä voisin kertoa takautuvasti, ja varmasti teen postauksen kunhan pitkästä aikaa pääsen vaatekauppoihin - nyt en viitsi vaunujen kanssa mennä pitkäksi aikaa sovittelemaan vaatteita, ja coronan takia vielä vähemmän). Listaan mielelläni ruokiani, mutta en väitä ruokavaliotani esimerkilliseksi enkä laske kaloreita (paitsi välillä nopeasti päässäni). Mistä minä edes tiedän, pyöritänkö hulavannetta oikein! Se ei tunnu kovin rankalta, katsotaan sitten kun se painavampi tulee. Normaalipainoon on enää pari kiloa. Blogista olisi varmaan tullut kiinnostavampi, jos olisin aloittanut samaan aikaan kuin elämäntapamuutoksen, ja keskittynyt blogissa pelkästään siihen. Voin kuitenkin aina esitellä vanhoja kuvia ja verrata elämää (lähes) normaalipainossa elämääni yli satakiloisena.
Ja kuvista puheen ollen, nyt pääsemmekin otsikon aiheeseen. Voiko sellaista edes kutsua blogiksi, jota kirjoitellaan ainoastaan iPadilla? En ole koskaan opetellut muokkaamaan kuvia. Sain 30-vuotislahjaksi järkkärin, mutta en ole opetellut sen käyttöä käytännössä yhtään. En tiedä mistä aloittaa, tuntuu että tarvitsisin muutakin kuin ohjevihkosen. Ainakin tarvitsisin motivaatiota. Nykyisessä kännykässäni on niin hyvä kamera, että olen jättänyt varsinaisen kameran käytön oikeastaan kokonaan. Aiemmin kuvasin bjd-nukkejani kameralla, mutta nyt nukkeilukin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Eilen illalla yritin ottaa kuvia pienimmästä nukestani kameralla, mutta siitä ei tullut mitään:
Voisin toki kokeilla nyt valoisaan aikaan. Tiedän, että kamerassa olisi potentiaalia vaikka mihin, ja kaikki on omaa laiskuuttani ja saamattomuuttani. Kännykällä tuli kuitenkin tarpeeksi hyviä kuvia:
Nyt kun katson sillä silmällä, onhan noissa paljon sellaista, mikä voisi olla paremminkin. Mutta en ole koskaan opetellut käyttämään mitään kuvanmuokkausohjelmaa (ellei paintia lasketa, siinä olen aika hyvä!) ja tosiaan omaa läppäriäni en ole käyttänyt vuosiin paitsi satunnaisesti dvd-leffojen katseluun, ja viimeksi se ei edes suostunut käynnistymään. Lainaan Markuksen läppäriä joskus paint-muokkauksiin, ja sekin on hankalaa sängyllä ilman varsinaista hiirtä. Ehkä jossain vaiheessa hankin taas oman, toimivan tietokoneen ja vien syntikan varastoon, että saan tilaa kirjoituspöydälle. Tällä hetkellä kuitenkin käytän ainoastaan iPadia ja kännykkää (iPhone 11), ja jälkimmäinen toimii kamerana.
Omasta mielestäni arjen kuvien, kuten ruokien, vauvan ja minun, ei tarvitsekaan olla niin täydellisiä taideteoksia kuin haluaisin nukkekuvien olevan. Tietysti jos haluan vauvan naaman esim. tauluksi seinälle, katson kännykkäotoksiakin kriittisemmin silmin. Mitä mieltä mahtaa mahdollinen lukijakunta olla? Voiko sellaista blogia katsoa, jonka kuvat tulevat suoraan kännykästä?
Videoita haluaisin myös tehdä enemmän, vaikka videolla puhuminen onkin pitkälti mukavuusalueen ulkopuolella. Haaveilen raportoivani vaikka koko päivän touhuista, kun tulee sellainen päivä, että teen jotain jännempää kuin ruokakauppareissun. Täytyy ottaa selvää, voiko videopätkiä liittää yhteen iPadilla ja onko se kovin hankalaa, ja millaista jälkeä mahtaisi tulla! Kunnollisten videoiden tekoon tarvitsisin varmaan tietokoneen.
Minun voisi olla mahdollista lainata Markuksen pöytäkonettakin, jos uskaltaisin yrittää jonkun kuvanmuokkausohjelman käyttöä. Pitäisikö?
Sitten on vielä itse blogin ulkonäkö. Kaikkea voi tietysti vielä muuttaa. Bloginäkymä on erilainen kännykällä, iPadilla ja tietokoneella, minkä mukaan sitä pitäisi muokata? Jos olen tyytyväinen siihen, miltä blogi näyttää iPadilla, onko se ihan hirveä kaikille tietokoneen käyttäjille? (En edes ole 100% tyytyväinen, mutta en ole vielä osannut tehdä asialle mitään.)
Tällä hetkellä blogillani on tietääkseni kaksi lukijaa. Kirjoitin tämän postauksen Facebookin Bloggaajat-ryhmää varten, jospa sieltä löytyisi neuvoja ja ehkä lukijoita. Miten tästä tulisi vakavastiotettava blogi, joka ei aiheuta myötähäpeää?




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta minua kommentilla! 😻